Esko Koivunen -

englantia osaamaton mies

Alkuperäinen tarina on julkaistu Pispalan Tarmon historiasta kertovassa teoksessa.

Koripalloilun EM-kisat vuonna 1955 pidettiin Budapestissa. Suomesta maajoukkueen lisäksi kisoihin osallistui erotuomari, Esko Koivunen Pispalan Tarmo, mies, joka olisi aivan yhtä hyvin voinut olla kentällä pelaajanakin kuin pillin varressa. Eko tuomitsi kisoissa kuusi ottelua, joista parhaiten mieleen jäi Unkarin ja Bulgarian välinen loppuottelu.

"Unkarihan sen loppuottelun ja Euroopan mestaruuden silloin voitti. Neuvostoliitolle oli sinä vuonna jonkinlainen ylimenokausi, sillä vanhat pelurit olivat väistyneet ja nuoret eivät vielä pystyneet täyttämään heidän paikkaansa ja nämä Budapestin EM-kisat olivat käsittääkseni naapurien menestyksen kannalta heidän heikompansa kautta aikojen
Finaalin jälkeen unkarilainen kansainvälisen koripalloliiton varapuheenjohtaja Ferenc Hepp tuli sitten meidän luoksemme ja sanoi, että heti kun pääsette Suomeen niin pistäkää kv-liittoon paperit vetämään, jotta minulle saataisiin kv-kortti. Siihenaikaan ne kortit saatiin maitten anomusten perusteella eikä kokeitten perusteella niin kuin tänä päivänä.
TUL:n jaostosihteeri Tapio "Tappari" Pöyhönen pisti asian vireille Koripalloliittoon ja kyseli sitten aikojen päästä, missä se Koivusen kortti viipyy, saaden vastaukseksi, ettei Koivuselle voida korttia anoa, koska mies ei osaa englantia. Pöyhönen, jolla oli kv-erotuomarikortti, postitti samana päivänä korttinsa Koripalloliittoon tekstillä "Palautan korttini, Pöyhönen ei osaa englantia". Kielitaito ei silloin ollut mikään vaatimus. Pöyhösen palauttaessa korttinsa TUL:lla ei sitten pariin vuosikymmeneen ollut kansainvälistä erotuomaria."

Koivusen kansallinen erotuomaritoiminta ei tähän päättynyt. Eko oli SM-sarjaviheltämisensä ohella TUL:n tuomarikouluttaja vuosina 1952 − 1956 ja kuului ennen yhteistoiminnan katkeamista tuomarielimeen, missän hänen lisäkseen olivat OK:n nykyinen valmennuspäällikkö Kalevi Tuominen ja varatuomari Jussi Salmenkylä, joka tunnetaan suunnistussaavutuksistaan paremmin kuin koripalloilullisista ansioistaan, mitkä nekin ovat erittäin mittavia. Tuomarielin käsitteli lähinnä SM-sarjan protesteja ja muita kiistakysymyksiä.

Tuomaritoiminta oli vain yksi osa Esko Koivusen monipuolisesta koripallopanoksesta, jossa valmennuksella on näkyvin osa, unohtamatta sitäkään, että Eko pelurina kuului Suomen maajoukkueeseen. 2.4.1997 syntynyt Eko sai koripallokipinän sota-aikana Valmetilla seuratoverinsa Antero Niemen kanssa ja istutti sen kipinän Pispalan Tarmoon yhdessä lajia jo rintamalla harrastaneitten Lasse Suurmäen, Apo Periahon ja Viljo Nymanin kanssa.

Elokuussa 1950 järjestettiin Prahassa kansainvälinen valmentajaseminaari, johon myös TUL sai kutsun.
"Siellä oli valmentajia ympäri Eurooppaa niin idästä kuin lännestäkin. TUL:n porukan johtajan, nykyisen urheiluprofessori Helge Nygrenin johdolla Pöyhösen Tappari Helsingistä, Mattilan Pentti Porista, Voutilaisen Keijo Kotkasta, Mannisen Risto Lappeenrannasta ja meikäläinen leireilimme kolme viikkoa miesten ja naisten maajoukkueen kanssa. Luennoitsijana seminaarissa oli tsekkiläisiä liikuntatieteen professoreita ja sieltä kyllä saatiin korkeinta luokkaa olevat perusopit, mitä koripallosta siihen aikaan oli Euroopasta saatavissa."

Näitä oppeja sovellettiin sitten Suomessa. Varsinaisen soveltamisen aika tuli, kun yhteistoiminta katkesi vuonna 1959.

"Yhteistoiminnan katkeamisen myötä TUL:n koripalloilulta putosi yhtäkkiä pohja pois, sillä suuri osa liiton kärkiseuroista vaihtoi liittoa ja niistä, jotka jäivät TUL:oon, myös muutamia yksittäisiä pelureita siirtyi Koripalloliittoon. Me jouduimme alkamaan melkein alusta, kun rakensimme tätä järjestelmää. Minäkin jouduin ottamaan työstä lomaa kiertäessäni ympäri Suomea valmennuskursseilla ja siinä meni viitisen vuotta ennen kuin voitiin todeta, että oltiin saatu uusi koripallopolvi entisen tilalle."

Ekon valmennuspesti TUL:n liittovalmentajana kesti 14 vuotta kausina 1950 − 1963. Pispalan Tarmon valmentajana hän toimi vielä kaudella 1972, jolloin hän pari kertaa joutui tuuraamaan mestaruussarjajoukkueen silloista ykkösvalmentajaa Raimo Lammia.

Kun Pispalan Alku vuonna 1932 kihlakunnanoikeuden päätöksellä lakkautettiin, toimi seuran puheenjohtajana räätäli Väinö Koivunen. Kun Tarmo saman vuoden lopulla perustettiin, Väinö Koivusta eikä muita Alun johtomiehiä kelpuutettu seuran näkyviin elimiin, jottei uutta seuraa olisi lakkautettu samantien. Eko paikkasi sitten aikanaan isänsä aukon toimiessaan seuran johdossa kolmeen eri otteeseen puheenjohtajana yhteensä kahdeksan vuotta. Tänä päivänä hän on Tarmon rivijäsen. Perhettä ulospäin edustaa poika Kimmo Koivunen, joka 1970-luvulla pelasi koripallon mestaruussarjassa ja valmentaa tällä hetkellä Tarmon edustusjoukkuetta.